Näytöt

Luotettava teknologiakumppanisi! Meillä on näyttöä!

Terveydenhuollon tuottamien kuvien arviointiin ja diagnostiikkaan tarvitaan niitä varten kehitetty näyttö:

Vuosituhannen alussa, kun radiologiset kuvat vielä tulostettiin filmille, kuvien kehitysprosessia ja laatua valvottiin tarkasti. Lopullisesti kuvan laatu arvioitiin röntgenhoitajan ja radiologin toimesta valotaululta, jonka valovoima oli yli 1000 kandelaa (cd/m2). Tuolloin eri lääketieteen ammattien edustajat katsoivat samaa kuvaa, koska SAMA filmi siirtyi ensin röntgenhoitajalta radiologille ja sen jälkeen muille erikoislääkäreille. Terveyskeskuksissa filmi siirtyi röntgenhoitajan tekemän laadun arvioinnin jälkeen suoraan terveyskeskuslääkärille. Tuohon aikaa oli tärkeää, että kuvaa katsottiin valotaulua vasten, jotta kuvan kaikki omaisuudet saatiin esiin. (Huom. nykyään lääketieteellisten kuvien katseluun tarkoitettujen näyttöjen taustavalon kalibroitu voimakkuus on n. 400 cd/m2 ja perusnäytöillähuomattavasti vähemmän).

Nykyisin kuvan laatuun ei vaikuta enää valotaulu, vaan näyttö itsessään. Mikäli röntgenhoitaja ja radiologi arvioivat kuvaa DICOM Part 14 mukaisen GSDF-harmaasävykalibroidun ja muiden lääketieteellisen näytön vaatimukset täyttävältä näytöltä, he katsovat ”samaa” kuvaa. Kun jokaisella ammattiryhmällä on asianmukaiset näytöt, kuva näkyy samalla tavalla. Jos tämän jälkeen esimerkiksi ortopedi katsoo kuvaa perusnäytöltä, hän ei näe yhtä korkealaatuista kuvaa kuin edellä mainitut. Terveyskeskuksissa ja hammashuollossa, joissa usein on käytössä perusnäytöt, ongelma korostuu entisestään; käytössä ei useinkaan ole radiologin lausuntoa ja ympäröivä valaistus heikentää kuvanlaatua entisestään. Radiologi antaa lausunnon diagnostiselta näytöltä.

Radiologisten kuvien katseluun tarkoitetuissa näytöissä tulee olla DICOM standardin mukainen harmaasävyjen näyttöfunktio eli GSDF:n (DICOM standard Part 14 Greyscale Standard Display Function). Sen avulla kuvan harmaasävyt esitetään ihmissilmälle optimaalisesti sekä eri näyttöjen kesken samalla tavalla. Näytöissä tulee olla myös laadunvalvontaohjelmisto, jonka avulla näytön voi itse kalibroida itsensä esim. etusensorin avulla. Ohjelmiston avulla voidaan tehdä myös manuaalista näyttöjen laadunvalvontaa. Lisäksi ohjelmiston avulla saadaan näytöt kytkettyä etävalvonnan piiriin, jolloin organisaation kaikkien näyttöjen laatua voidaan seurata ajan tasaisesti ja keskitetysti.

Myös näytön pikseliväli (pixel pitch) on tärkeä näytön ominaisuus. Pikseliväli on välimatka pikselin keskeltä vierekkäisen pikselin keskelle. Mitä pienempi väli, sitä pienempi voi olla katseluetäisyys kuvanlaadun kärsimättä. Diagnostisille näytöille (primäärinäytöille) suositellaan pikselikokoa alle 0,210 mm ja muille radiologisten kuvien katseluun tarkoitetuille näytöille (sekundäärinäytöille) alle 0,300. (ACR–AAPM–SIIM Technical Standard for Electronic Practice of Medical Imaging).

Primäärinäytöillä näytön tehtaalla DICOM-kalibroidun maksimikirkkauden (takuun alainen) tulisi olla mammografiakuvien arvioinnissa vähintään 420 cd/m2 ja minimikirkkauden 1,2 cd/m2 ympäröivä valo huomioiden. Muilla diagnostiikassa käytettävillä primäärinäytöillä vastaavien tulisi olla vähintään 350 cd/m2 ja 1,0 cd/m2 ja sekundäärinäytöillä vastaavasti vähintään 250 cd/m2 ja 0,8 cd/m2. (ACR–AAPM–SIIM Technical Standard for Electronic Practice of Medical Imaging).

Oikea näyttö oikeaan paikkaan!

Sopivan näytön hankkiminen voi olla hankalaa, koska tarjonta on monipuolinen. Tärkeintä on, että valitaan näyttö sen mukaan, mitä kuvia katsotaan ja onko käytössä kuvien katselun yhteydessä esim. radiologin lausunto.  Jos lausuntoa ei ole, ja potilaan tilaa arvioidaan radiologisesta kuvasta, tulee näytön olla primääritason näyttö. Jos lausunto on jo olemassa, riittää sekundääritason näyttö.

Näyttö on kuvantamisketjun viimeinen lenkki

Mitä diagnostisella näytöllä saavutetaan
  • Diagnostisessa näytössä harmaasävyjen esittäminen on optimoitu ihmissilmälle => DICOM-skaala. Näin radiologisesta kuvasta voidaan erottaa suurempi määrä harmaasävyjä. Optimoinnin johdosta myös kontrastierotuskyky paranee.
  • Näytöissä on kirkkaampi taustavalo, sen ansiosta harmaasävyt erottuvat paremmin.
  • Diagnostisissa näytöissä on suuri pikseleiden määrä sekä pienempi pikselikoko. Tämä varmistaa sen, että yksityiskohdat erottuvat paremmin.
  • Näytöissä on laadunvalvonta-automatiikka, jolla näyttö valvoo itseään suuremmilta vikatilanteilta.
  • Näytöissä on laadukkaat komponentit – näyttöjen käyttöelinkaari selvästi pidempi kuin perusnäytöillä.
  • Laadukkaiden komponenttien ansiosta näytöissä on pidempi kokonaiselinkaari.
  • Potilasturvallisuus paranee asianmukaisten näyttöjen ansiosta. Diagnoosin tekeminen ei jää näytöstä kiinni.
  • Diagnostinen näyttö vastaa nykyajan haasteisiin. Tutkimusten mukaan diagnostisen näytön ansiosta diagnoosin anto nopeutuu ja helpottuu, mikä vähentää lähetekustannuksia.
  • BTW- ja panoraamakuvat näkyvät paremmin DICOM-kalibroidulla näytöllä kuin perusnäytöllä (Soili Kallio-Pulkkinen).
  • Tutkimusten mukaan erityisesti kokematon kuvan tulkitsija tarvitsee hyvän, diagnostisen näytön luotettavan diagnoosin tekemiseksi (mm. Kallio-Pulkkinen 2014).
Mitkä ovat radiologisten kuvien katselussa käytettävien diagnostisten näyttöjen edut:
  • Näytöt ovat Dicom-kalibroituja eli harmaasävyjen oikenlainen esittäminen. Kuvista näkyy kerralla isompi määrä harmaasävyjä kuin ei-kalibroiduista perusnäytöistä. Tämä vähentää kuvien ikkunointia ja lisää diagnostiikan laatua sekä nopeuttaa työtä.
  • Riittävä pikseleiden määrä – yksityiskohtien erottuminen kuvista varmistettu.
  • Riittävä kirkkaus – kuvista erotetaan suurempi määrä harmaasävyjä kerralla ja harmaasävyt erottuvat toisistaan optimaalisesti.
  • Näytöissä on optiikkaa ja softaa – ne huolehtivat näytön kirkkauden ja kalibroinnin vakaudesta ja mahdollistavat näytön etävalvonnan.
  • Näytöissä on laadukkaat komponentit – näyttöjen käytötelinkaari selvästi pidempi kuin perusnäytöillä.

Laatu ja kuvankatseluolosuhteet

Heikkotasoisella näytöllä voidaan pilata muutoin laadukas kuvantamisketju. Jatkuvan laadunvalvonnan ansiosta voidaan luottaa siihen, että käytössä on koko ajan lakien ja suositusten mukainen diagnostinen näyttö.

Kirkas valaistus vähentää keuhkomuutosten erottumista perusnäytöillä. Ongelma näyttäytyy usein klinikoilla sekä hammaslääkäreiden vastaanotoilla. Ulkoa tai katosta heijastuva valo heikentää kuvan kontrastia. (Liukkonen 2015).

STUK tekee viranomaistarkastuksia röntgenyksiköihin, ja samassa yhteydessä he tarkastavat miten kliinikkojen näyttöjen laadunvalvonta on toteutettu.

Käyttäjät ja näyttöjen hankinnoista vastaavat (esim. IT-osastot) eivät välttämättä tunne diagnostisten näyttöjen etuja ja ominaisuuksia, eivätkä välttämättä osaa vaatia tai hankkia asianmukaisia näyttöjä.

Me Diviconissa teemme STUK:in ohjeiden mukaista laadunvalvontaa. Sitä hyödyntämällä saatte varmuuden laadukkaasta kuvantamisketjusta, sekä lausunnon kuvankatseluolosuhteista.

Teemme myös konsultointia siitä, miten kuvankatseluolosuhteita voi parantaa.

Ongelmatilanteissa toimitamme uuden diagnostisen näytön jopa viiden päivän sisällä.

Eizo RadiForce - diagnostiset näytöt

Eizon radiologiset näytöt ovat CE MD hyväksyttyjä diagnostisia apuvälineitä, joilla saa tehdä lausuntoja tai potilaan hoitoon vaikuttavia diagnooseja.

  • laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 936/2017
  • direktiivi (EU) 2017/745

Eizon radiologiset näytöt täyttävät din 6868-157, pas 1054 (EUref) ja Dicom gsdf laatuvaatimukset.

Näytöt voidaan kytkeä RadiNet-valvontajärjestelmään, jolla voidaan toteuttaa jatkuva laadunvalvonta. Suurissa ympäristöissä jopa 8000 laitetta voidaan kytkeä keskitettyyn valvontaan/hallintaan.